Suomalaisia sananlaskuja ja viisauksia:
(Tunnistatko kalevalamittaiset?)

Moalima on valmis, sei tartte kun tervaa!

Parempi tuttu paha kuin tuntematon hyvä.

Parempi karvas totuus ko makea valhe.

Parempi syönyttä syättää kun kuollutta kostuttaa.

Ei kaikki sormet yhtä pitkiä ole.

Koskas on makkara koiran kaulaan säästynyt?

Kyllä siinä melua syntyy, kun kaksi hullua yhteen tulee.

Jonka mesi kielessä, sen on myrkky mielessä.

Elä sorra sorrettua eläkä murra murrettua.

Mies on isäntä talossa vaikka penkin alla.

Miehen kauneus ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa.

Se mies ei heinijä tie, joka pilivijä kahtoo.

Miehissä karhuki kuavetaan.

Ei nöyrän selkä taitu.

Missä on tahtoa, siinä on tie.

Ei sellaista tietä, jota ei ennen ole käyty.

Kun mies itkee pitää parran päristä.

Sukulaisuus ei auta asian kohalla.

Ei se ou mies, joka hankkii, se on mies, joka hallihtoo.

Suot sulaa, maat sulaa - suruton sydän ei sula silloinkaan.

Elämä hymyilee kuin silakka piimätuopissa.

Ei puukaan yhdellä lyömisellä mene poikki.

Ei kaikki sormet yhtä pitkiä ole.

Minä istun iloissani ja annan surun huilata.

Ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita.

Ampukaa hiljaa, hyvä herra.

Palvele paskaa - saat paskan palkastas.

Ei helvetti ikänäns täyty.

On pukillakin parta vaan ei miehen mieltä.

Hyvällä nimiä paljon, pahalla tapoja paljon.

Kuu on nuorten miesten aurinko.

Ylenkatse lapsen sydämen särkee.

Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.

Vanhana saa muistella, mutta ei maistella.

Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!

Syöpi hauki sammakonkin
selän suuren uituansa,
naipi mies pahankin vaimon
viikon ilman oltuansa.

Ei sammalia väliin tarvitse.

Kyllä luonto luokse tuopi, veri vierelle vetääpi.

Paikka hempee helman alla.

Sormet suussa hullun lapsen, peukalo ujon urohon.
(Vuokkiniemi)

Kissan ilo hiiren itku.

Ei elämä irvistellen somene.

Ei todenpuhuja saa yösijaa

Parraton suutelu on kuin suolaton muna.

Naitua naiset lihovat.

Kyllä sopu tilaa saa ja rakkaus reisiä levittää.

Kyllä neitsyt neuvon tiesi: kun ei naitu, oli ilman.

Hohoi - taas on yksi päivä lähempänä akan ottoa.

Meri miehen mieltä antaa, aallot ajua lisää.

Älä pane kiveä kuorman päälle.

Ei tiedä toinen toisen tautia.

Parempi päivä elettynä kuin kaksi kuoltuna.

Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu.

Ei vahinko huutele tullessansa.

Tapa miehen kunnia.

Ei hinta hevosta korota.

Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.

Ennen viina jäätyy kuin piika paleltuu.

Miehen haavat rinnassa, akkain takapuolessa.

Tyvestä puuhun noustaan.

Ei se tapojansa paranna, joka ei mieltänsä pahoita.

Parempi viikko vuntierata kuin päivä tehdä turha työtä

Parempi oma paha kuin toisen hyvä.

Parempi laiha sopu kuin lihava riita.

Lujat luut ne olla pitää, jotka hyviä päiviä kannattaa.

Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan.

Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.

Ennen susikin suostuu ihmiseen kuin savolainen.

Lapsi tuo ilon. (Arvo Ylppö)

Nuoleminen ei elätä.

Ei niin huonoja housuja jottei hametta vastaa.

Jos ei suola ja sauna auta, niin on kuolema käsissä.

Joka nuorena juo ja laulelee, se vanhana voivottelee.

Raja se on raittiuvellakii.

Naisen nauru ja kanan laulu ei tiä hyvää.

Naisten vihas on kun lämpyses vällys.

Toinen naimimen on ku lämmitetty perunasoppa.

Ole mies, kärsi kaikki, heiluttele housujasi.

Niinkuin savu tuules hajoo kunnia korkeua.

Työnsä karvainen ihminen on.

Vaivainen lintu, jok ei höyheniänsä jaksa kantaa.

Ken mitä kaapi, se sitä saapi.

Hyvällä nimiä paljon, pahalla tapoja paljon.

On virka varkaallakin.

Yksi väärä penninki vie yhdeksän hyvää myötänsä

Toinen mäki, toinen vuori, ei kumarra kumpikaan.

Makkee on matonen nauris, tuima hiiren turmelema.

Vanhapiika kaalin surma.

Rakkaus on ankara ja lempi kova,
siihen kuolee seisaalleen ja silmät jää auki.

Rakkaus ei ole mikään potaatti

Hyvä on huonokin hädässä.

Suo ei kasva kiviä, eikä kangas karpaloita.

Ku torutaa ni kuuntele, ku pieksetään ni kääntele, ku kiitetään
ni piereskele

Eihän rahoa tartte muussa kun velan maksussa.

Ennen maa repee kuin huora häpee.

Kyllä maailma opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään.

Suloinen on isän syli, äitin helma hempiämpi.

Muna on viissamp' kun kana.

Ei mikään niin harmita kun köyhä joka on ylpiä.

Mies on työnsä näköinen.

Ei kastunut vettä pelekee.

Ei kalu kylässä parane.

Ei halu halaamalla lähe.

Tuli on tähteetön vieras.

Sää sodakkin estää.

Keli se o, joka kuorman vetää eikä hevonen.

Akka otetaan ja mies saadaan.

Ihmisen elanto on orjuuden olento.

Erinomaiset on Jumala luonut
sonnan luojat ja oluen juojat.

Harvoin viisas vihastuu, harva siitä ihastuu.

Tuli opettaa timmermanniksi,
paha naapuri lakimieheksi.

Esteet katoavat etevän tieltä.

Missäs keisariki jalan käy, jos ei paskal.

Rakkaus raon täyttää, munat perseen peittää.

Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat.

Viha viepi viljan maasta, kateus kalat vesistä.

Ei hoppu hyväksi ole, eikä kiire kunniaksi

Maa köyhä, meri pohatta.

Jota useampi kokki sitä vetelämpi velli.

Tyttö nuorena, kahvi kuumana.

Yksi vitsa taittuu, vitsakimppu kestää.

Varokaa lapsia!

Kyllä rannassa on aina viishat, ko väylässä huonosti menee.

Rakki ja pappi suapi haukkumalla ruuvan,
sika ja seppä suapi vanahasta uuven.

Rakko työttömän kouraan, rupi laiskan perseeseen.

Kyllä maailma hieroo ja kirput kuppaa.

Ei tyhjä maksa Turussakaan.

Kaukaa viisas puuhun nousee.

Nainen ja piki - ei niistä kummastakaan pääse erilleen. Jalmari Finne

Tyttö tyhjää nauravainen käypi ämmänä äreeksi.

Suoja pyryn perästä, paha ilma pakkasesta.

Älä kosketa sähkölaitetta kun olet märkä.

Hillavuosi hallavuosi.

Harva soutu, tihhee koinu.

Jokaisessa ihmisessä on ripaus ryssää,
ja jokaisessa ryssässä on ihmistä, liikakin. (PN)

Kyllä jokane simmone on kun kaikki muukki!!!

Suomella on maailmanennätys paitsi kännyköissä, Aku Ankoissa ja internetin käytössä niin myös kerätyssä kansanperinteessä ja sananlaskujen määrässä. Suomalaisten sananlaskujen maailmaan pääset parhaiten sukeltamaan lainaamalla tai hankkimalla edesmenneen akateemikko Matti Kuusen sananlaskukokoelmia. Hänen teoksistaan suuri osa näistäkin mietteistä on poimittu. Nyt on julkaistu myös uusi Kansanviisauden aarrearkku. Julkaisijana Valitut Palat. Mukana useita Runorummun runoja. Saatavilla lienee myös Mattina Oy:n julkaisema Koko perheen kansan viisaus. petri.niikko at saunalahti .fi

Takaisin etusivulle