Karjalassa maaliskuussa 14.-18.8.2002
Jelena Pirhonen in memoriam

- Mukana Anja Luomen reportaasi pilkkikisoista. Katso myös kokemamme UAZin pyörähdys

Tapasimme kaksi merkittävää perinteentaitajaa avustus- ja kartoitusmatkallamme maaliskuisessa Vienan Karjalassa. Veimme seudulle mm. lastenvaatteita ja tietokoneita ym. konttoritarviketta.
        Kymmeniä suomalaisia vuosien varrella ihastuttanut Jelena Pirhonen on ollut viime aikoina huonossa kunnossa, mutta nyt hän yllätti ryhmämme pirteällä esiintymisellään. Laulut ovat olleet hänelle suuri joutsenlaulu pitkän elämän illassa. Tästä saimme taas todisteen, kun sokeutunut vuodepotilas Helena minut tunnistettuaan ryhtyi vitsailemaan ja laulamaan enemmän kuin uskalsimme toivoa. Selvästi näki, että vanhus oli odottanut tuloamme. Hän lauloi lähes täydellisesti  upean "Osa poika, Onni poika-runon". ja tuoreen muistoviisun edesmenneelle Veikko Pälliselle.  Kuvat on otettu digitaalivideolla (Pirhosen kuvasi Asko Liinamaa ja Väinön Petri Niikko). Kuuntele laulun loppu tästä!

Suruviesti Kalevalasta: Jelena Pirhonen kuoli flunssan heikentämänä pois nukkuen 19.4. Uhtualla. 
Helena olisi täyttänyt 6.5.2002 88 vuotta.
Vuodesta 1995 vuoteen 2000 Jelena lauloi lukemattomille suomalasille parhaita kalevalaisia laulujansa sekä mm. itse sepittämiänsä balladeja. Hän nautti suunnattomasti viimeisinä vuosina saamastaan arvostuksesta palkiten kuulijansa vuosi vuodelta paremmin esitetyillä lauluilla. Tuntui, että vanhuksen runomuisti parani koko ajan, ja että hän myös tiesi vanhojen säkeiden arvon. Hän myös opetti. Tunnen kaksi pikkutyttöä, jotka ovat laulaneet Neidon lunastusta aina Yleisradiossa asti ja vuoden 1998 Kalevala MM-kisojen lasten sarjan voitti 7-vuotias Anni Mattila samaisella laululla. Ohessa kuvia Jelenasta vuosien varrella.  

       
Left:Uhtuan Väinö, keväällä 2003 edesmennyt laulaja Väinö Peksujeva  Click the old woman to hear her singing. Jelenan laulajan testamenttia kuulet, kun napautat häntä hiirellä. 
Oikealla viimeinen kuva Pirhosesta.

  
Vuonna 1998 myös matkakirjailija Markus Lehtipuu lauloi mukana. Kuva Moona Niikko.  Pirhonen hoiti perunamaansa vielä 1995. 

Suomalainen runon maailmanmestari Senja Mäkinen kohtasi Jelenan Uhtualla 1998. Lämmin tilaisuus syöpyi kaikkien mieleen.

Ken suuremman kalan saa?

Pirtojärven pilkkikisat voitettiin tänä keväänä 237 gramman ahvenella. Häntäpään voittoa edusti 2 gramman kiiski, jolla siis saavutettiin pienimmän kalan palkinto. Painavin kalasaalis, 916 grammaa, palkittiin myös. Onnelliset voittajat veivät mukanaan paitsi tuoreet voittokalansa, myös verkon, onkivavan, termospullon, kirjoja ja valokuva-albumeja palkintoinaan.

                
Pilkkikisat olivat suuri tapahtuma. Jäälle oli pystytetty leiripaikkoja, levitelty huopia, sytytetty nuotiotulia ja pantu tarjolle eväitä, syömistä pilkkiavantojen keskelle. Voileipiä, höyryäviä keittoja, makkaraa, piiraita. Kyytipoikana tsaijua, mehua, olutta ja vodkaa. Pilkkikisoihin osallistui niin yksittäisiä pilkkijöitä kuin ryhmiä ja perhepiirejä. Isät poikiensa kanssa. Perheet useiden sukupolvien voimalla. Kaikkiaan osallistujia oli parisen sataa, joista 104 oli kisoihin virallisesti ilmoittautunutta pilkkijää. Suomea edusti porukat Helsinkiä, Suomussalmea ja Rovaniemeä myöten. 

Pirtajärven pilkkikisat on järjestetty jo kahtena vuotena. Uhtuan piirihallinnon kulttuuri- ja urheilukalastusväki haluaa näin kisojen merkeissä juhlistaa kevään tuloa, eikä parempaa kevätsäätä voinut toivoakaan kuin mitä se oli maaliskuun kuudennentoista päivän lauantaina, kun vierailimme aurinkoisella järvenjäällä. Aurinko hohti kirkkaan siniseltä, pilvettömältä taivaalta, posket punottivat ja mieliala oli korkealla. Pilkkikisoilla halutaan houkutella myös matkailijoita kevättalviseen Vienan Karjalaan. Pirtojärvi (Pirttijärvi) sijaitsee Uhtualta noin kymmenisen kilometriä Kostamukseen päin vievän Vuonnisentien varrella.

Pilkkikisojen tunnelma oli leppoisan hauska ja keveä. Haitarimies viritteli vieraat laulamaan, naiset houkuttelivat maistamaan ja ostamaan vastapaistettuja piiraita, lättyjä, leivoksia sekä teetä ja kahvia. Helmitaulut helisivät ja rupla vaihtoi omistajaansa. Kauppa kävi. Itsekin tein oivan hankinnan tulevia pilkkikisoja varten, vanerinen pilkkireppu, tölkin kannesta ja lusikan varresta viritelty sohjokauha sekä käsityönä veistelty ehta vienalainen pilkki. Ottipilkkeinä käytettiin yleisesti metallisiä tasapainopilkkejä, joillakin oli syöttinä myös lehmän lannasta kaivettuja toukkia. 

Teksti ja kuvat Anja Luomi
Julkaistu jäsenlehdessämme Ikkuna Vienaan 1/2002.
Tietoa yhdistyksestämme

Etusivulle