Niikon putka

-Sisältää kesken lentonsa pidätettyjä ajatuksia, pakinoita todistajien läsnäollessa ilman oikeudenkäyntiä, kahleita, sanahelinää ja astelua edestakaisin pienessä tilassa.

Rovaniemen markkinoilla (3/99)

Edellisten pidätysten tapaan olisin voinut jatkaa kolmoisteeman käsittelyä pusertamalla huokauksia suloisille taitoluistelijoille heidän räväytellessään onnistuneita kolmoisschutseja ahnaitten silmiemme edessä, tai olisin voinut kohottaa kolminkertaisen eläköönhuudon konnia kurittaville Naton pommikoneille. Mutta ei. Putka on nyt siistitty naisista ja pyssyn paukuttelijoista. Makailen lavitsalla ja katselen lempielokuvaani.

"Rovaniemen markkinoilla sattui kaikenlaista, Mika pelas koronaa ja Sami piti naista Rumarellumarillumarei, kuka Kekkosen kalsarit vei!?"

Katkelma ei ole suinkaan Reino Helismaan ja Toivo Kärjen ensimmäisestä elokuvasta, vaan kymmenvuotiaan poikani rallatuksesta, josta hän jäi kiinni kotona. Professori Matti Kuusi ilmaisi Helismaalle heidän tavatessaan hieman ennen Repen kuolemaa, että monista Helismaan lauluista tulee vielä kansanlauluja. Reino Helismaa sai vihdoin arvostusta ja mielestäni korkeimmalta mahdollisesta taholta. Kuusi arvosti Repen tekstejä, toisin kuin muut korkeakulttuurin edustajat. Kun Helismaan läpimurtoelokuva vuonna 1951 ilmestyi kyseessä oli törkyjen törky ja rikkaruoho Suomen taiteen yrttitarhassa.

Mielestäni elokuva on loistava. Olen katsonut sen videolta jo kolmasti, enkä voi olle rakastamatta sen aitoutta ja innostuneisuutta. Elokuvan laulut ovat mestariteoksia. Laulujen sanoissa on vielä tallella paras annos Repen parodoivaa karheutta ja marx-veljeksiä muistuttavaa kohellushuumoria. "Minä olen kyllä näöltäni suloton, mutta heililläni kaikki sulot on,.. minun tähtenihän hällä kaikki surut on, voin mä itse olla aivan suruton." Tai: Minä en toki liiaksi ylpeile luonnonlahjoilla suurilla, mutta polkuni päähän minä taivallan tällä moukan tuurilla!" Maihtuisiko nykymaailmaan tämänkaltaista hölmöä elämänuskoa?

Poikani laulama versio elokuvan nimilaulusta ei osu kauaksi maalista: tiedetäänhän Repen laulaneen keikkojensa välillä roisia versiota omista lauluistaan. Mies saattoi ottaa levykaupassa kitaran seinältä ja laulaa huomaamattaan nuoren myyjättären korvat punerruksiin. Kepposten teko ja poikamaisuus oli Helismaalla verissä. Hän saattoi huutaa parvekkeeltaan "Herra Jumala, tuolla ojassa makaa kuollut mies!" aiheuttaen esityksellään paniikkia naapureissa ja ohikulkijoissa. Niin. Mitä olisi suomalainen huumori ilman Repeä. Ilmoittautukoon yksikin nykyhuumorin kuningas, joka ei myönnä velkaansa esiintyjälle, sanoittajalle, radiohupailujen ja elokuvakäsikirjoitusten kirjoittajalle Reino Helismaalle.

Törkyjen törky oli itseasiassa sitä raikasta paskaa, jota voisi sanoa ihmisen mieleksi tai kansanluonteeksi. Lisää paskaa löydämme esimerkiksi Kalevalasta ja Aleksis Kiven tuotannosta. Olkaat hyvät!

Lisää Repestä
Edelliset pidätykset
Lönnrotin mitta 15.2. 2000
Takaisin etusivulle