Kännykkästoori 2006
Haron päätä harmajata
kynsittelen korvallista,
mikä katkos kaalissani
järjen juoksussa jämähdys.
Äsken puodista palasin
ostoksilta onnikalla,
nyt on poissa jo puhelin
kadoksissa kännykkäni.
Kaadan kassit lattialle
käsiveskankin kumoan.
Onko tässä kaikki tuotu
kaupan hyllyiltä kasattu,
joko pois panin jotakin
laitoinko jo laatikoihin?
Katson kätköt keittiössä,
kolistelen
kaikki paikat,
kuivaiskaappiin kurkistelen,
ravistelen roskapussit.
Sitten välähti vähäsen
muru muistia heräsi.
Työnnyn tuloreitilleni
palaan jälleen porstuahan.
Jossain soipi surkeasti
kuuluu kaukainen tirinä.
Takin taskut tutkistelen
haravoitsen hattuhyllyn,
yhä ruoja ruikuttavi
pirisevi piilossansa.
Silloin huomaan pakastimen
arkun valkean avajan,
siellä pötköttää puhelin
kärvistelee kännykkäni
vatturasiain välissä
kaaliloodan kaverina.
Jo on vaiennut valitus
laulu loppunut lopulta,
vaan kun pistän sen povelle
panen paikkaan lämpimähän
jopa virkoaa vekotin
alkaa pian pirahdella.
Lämpimin syysterveisin
Eira Vainikka