Nykylukemistoni on pääsääntöisesti tieteiskirjallisuutta ja fant
asiaa. Pohjustuksena olivat nuoruuteni NonStopeissa ilmestyneet sarjakuvat (Yoko Tsuno, Corto Maltese, Piko ja Fantasio jne.), Valerian ja Laureline -albumit sekä E. R. Burroughsin Mars-kirjat. Varsinainen kiinnostus lähti Ursan julkaisemasta R. A. Heinleinin kirjasta Panoksena tulevaisuus. Siitä sitten siirryin sujuvasti Arthur C. Clarkeen, Isaac Asimoviin ja sen jälkeen mihin tahansa mitä aihealueelta käsiini vain sain.
Nykysuosikkejani ovat mm. Iain M. Banks ja Alastair Reynolds ja J. Pekka Mäkelä. Kirjoittajaa enemmän kuitenkin merkitsee itse tarina - jos se kiinnostaa, tekijällä ei ole niin väliä. Kirjojen lisäksi lueskelen mm. Tampereen SciFi-seuran julkaisemaa Portti-lehteä, tietotekniikan lehtiä, Scientific Americania, The Planetary Reportia ja Linux Journalia.
Sarjakuvakiinnostuksen juuret löytynevät Aku Ankasta, etenkin naapurin vintillä varastossa olleista 50- ja 60-luvun lehdyköistä joita sain lukea. Lähinnä 70-luvulla ilmestynyt NonStop ei parantanut tilannetta. Nykyisin kohteena ovat lähinnä albumit, mm. Hugo Pratt, Jeff Smith, Frank Miller, ... Sarjakuvat eivät ole vain lapsille tehtyä kevyttä viihdykettä, vaan yksi tarinoiden kerrontatapa elokuvien ja kirjojen välimaastosta.
Toinen kiinnostuksen kohde kirjapuolella on toiseen maailmansotaan liittyvä dokumentaarisempi sotakirjallisuus, lähinnä meri- ja ilmasotaan liittyen (mm. Samurai, Japanilainen hävittäjäkapteeni, Upottakaa Rommelin laivat, Kirottu Atlantti, U-977, Suuri sirkus, ...). Aihealueen fiktiiviset kirjat kiinnostavat jossain määrin, painotuksen ollessa wanhemmissa kirjoissa. Viehtymys tulee todennäköisesti kyseisen ajankohdan tapahtumien kontrastista nykyaikaan nähden (niin ja tekniikasta). Lienee nuorempana luetuilla Korkkareilla ollut myös osuutta asiaan.
Lukemiseen liittyvä harrastus on Bookcrossing. Ei mitenkään aktiivisesti mutta aina silloin tällöin.
